Trierin yliopiston työpajassa päätettiin, mitä analysointimenetelmiä työryhmä käyttää

Yksi tärkeä asia projektissa, johon osallistuu 25 toimijaa kahdeksasta eri maasta ja eri tieteenaloilta, on yhteisten johtopäätösten tekeminen ja yhteisten työskentelytapojen määrittäminen keskustelun ja väittelyn avulla. Diverfarming-projekti on onnistunut määrittämään yhteisen strategian matkalla tavoitteeseensa eli uudenlaiseen monipuoliseen viljelyyn ja kestävään kehitykseen perustuvaan eurooppalaiseen maatalouteen.

Trierissä Saksassa 18.–20. tammikuuta pidetyssä työpajassa Diverfarming-projektin osallistujat tekivät päätöksiä maaperä- ja kasvinäytteiden ottamisesta ja analysoinnista.

Ensin määritettiin paras maaperän bakteerien ja sienien monimuotoisuuden metodologia ja analysointimenetelmä. Helmikuussa tapahtuvassa maaperänäytteenotossa päätettiin käyttää kahta pitkäaikaista tapaustutkimusta, yhtä Cartagenan teknillisestä korkeakoulusta (Universidad Politécnica de Cartagena, UPCT) ja yhtä Italian maataloustutkimus- ja analysointivaltuustosta (Consiglio per la ricerca in agricoltura e l’analisi dell’economia agraria, CREA). Kahden eri tapaustutkimuksen käyttö on paras tapa päättää projektin kaikkien tapaustutkimusten jatkosta.

Kun vertailu on valmis, projektin koepalstoilta otetaan yhdeksän maaperänäytettä kutakin kasvityyppiä kohden (maatilan nykyiset kasvit ja monipuolistamiseen käytetyt kasvit). Näytteiden ottamisen syvyydestä keskusteltiin laajalti, sillä kullakin tieteenalalla (geologialla, genetiikalla, biologialla, maataloustieteellä jne.) on eri tarpeet, koska niiden yleensä mittaamat parametrit ovat erilaisia.

Lopulta päätettiin, että näytteitä otettaisiin kahdelta eri syvyydeltä kunkin kasvin kohdalla (0–10 cm ja 10–30 cm), jotta tulosten avulla voidaan määrittää ehdotettujen järjestelmien kestävyyttä kuvaavat mallit.

Kun oli löydetty paras järjestelmä näytteiden koodaukseen kaikille kumppaneille yhteisellä kielellä, ensimmäisenä luotiin lista kaikista koodattavista tekijöistä, joita näillä näytteillä on.

Monitieteellisen työryhmän keskustelu sai aikaan yhteistyötä kumppanien välillä, esimerkkeinä kastematonäytteiden ottamista kuvaavan videon tekeminen ja toisen videon tekeminen yleisistä virheistä eri parametrien määrittämismenetelmissä, jotta virheitä ei toistettaisi. Näin luodaan kestävää maataloutta koskevan jaetun tiedon verkosto, joka auttaa tehokkaampien viljelyn monipuolistamisjärjestelmien luomisessa.

Kaikki työpajassa määritetyt parametrit kootaan vapaasti käytettävissä olevaan käsikirjaan, joka julkaistaan tämän vuoden kesäkuussa. Tehtävään liittyvien työkokonaisuuksien (työkokonaisuudet 3, 4 ja 5) johtajat valitsevat käsikirjan tekijät.

Kaikkia keskustelunaiheita on aina lähestytty kestävän kehityksen ja maaseudun kasvun tukemisen kautta. Nämä ovat kaksi Diverfarming-projektin perusperiaatteista.

Työpajassa esiteltiin myös viimeisin projektiin liittynyt yritys, Ekoboerderij Alankomaista, ja alueen eli Dr. Freyn viinitarhan koepalstojen ominaisuudet.

Nyt kun maaperänäytteiden oton ja analysoinnin menettelytavat on määritetty, jäämme odottamaan käsikirjan julkaisua ja kenttätyön alkua tämän vuoden joulukuun alussa.