Saksalaisessa yliopistossa järjestetään työpaja, jossa analysoidaan erilaisia maaperän ja kasvien tutkimuksessa käytettäviä tekniikoita
 
Trierin yliopistossa on tänään aloitettu maaperä- ja kasvinäytteenottotapoja koskeva työpaja, jonka järjestää eurooppalainen Diverfarming-projekti. Työpajaan osallistuvat professorit Beatriz Lozano ja Luis Parras Córdoban yliopiston maaperäopin ja maanviljelyskemian laitokselta. Työpajan viestintäsuunnitelmaa koordinoi Córdoban yliopiston (UCO) tiedekulttuuri- ja innovaatioyksikkö (Unidad de Cultura Científica y de la Innovación).

b_450_250_16777215_00_images_20180118Trierarranque.jpgLauantaihin 20. päivään saakka jatkuvan työpajan avasivat Trierin yliopiston maaperäopin laitoksen professori Sören Thiele-Bruhn sekä projektin koordinaattori ja Cartagenan teknillisen korkeakoulun tutkija Raúl Zornoza, joka muistutti osallistujia yhteistyön tärkeydestä ja painotti 25 kumppanin sekä varsinkin samassa työryhmässä toimivien tutkijoiden yhteistoiminnan tärkeyttä.



Diverfarming-projektin tavoitteena on ehkäistä nykyisen yksipuoliseen tehoviljelyyn perustuvan tehomaatalouden negatiivisia vaikutuksia monipuolistamalla viljelyä ja edistämällä maanviljelyä, jossa käytetään vähemmän resursseja, kuten vettä, tuholaismyrkkyjä, koneita ja energiaa. Projektilla on 22 koeviljelmää (tai tapaustutkimusta), joiden avulla tutkitaan erilaisia viljelyn monipuolistamistapoja. Tavoitteena on löytää kullekin alueelle ja kullekin kasville paras lähestymistapa.



Projektin yli puolen vuoden toiminta-ajan aikana kumppaniverkosto on ottanut käyttöön ja luonut kokeita ja ottanut näytteitä kasveista näissä tapaustutkimuksissa. Työpajan tarkoituksena on yhdenmukaistaa näytteenoton ja näytteiden analysoinnin menettelytavat, jotta eri koeviljelmiltä otettujen näytteiden vertaaminen olisi helpompaa.



Tavoitteen saavuttamiseksi eli erilaisten analysointimenetelmien määrittämiseksi kunkin tapaustutkimuksen johtaja esitteli oman alueensa maan ja kasvien ominaisuuksia, minkä jälkeen päivää jatkettiin keskustelemalla tietyistä parametreista, joita projektissa täytyy mitata. Esimerkkejä keskustelluista konsepteista ovat hiilensidonta, sähkönjohtavuus ja maaperän rakenne.



Kun eri koemaaperät ja analysoitavat parametrit on kuvattu, pitää päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä näytteenottotapoja ja -protokollia käytetään, sillä eri maaperien erilaiset profiilit pitää luonnehtia tämän vuoden aikana.