Diverfarming-projekti on kehittänyt taloudellisen arviointimenetelmän, joka integroi pellolla tapahtuvan kasvintuotannon koko arvoketjun läpi
Eurooppalaisen H2020- ohjelman Diverfarming-hankkeen ehdottama maatalouden näkökulman muutos perustuu työkaluihin ja keinoihin, joiden avulla viljelyn monipuolistaminen ja vähäpanoksiset tuotantomenetelmät edistävät Euroopan maataloutta taistelussa viljelyn kielteisiä vaikutuksia vastaan. Maaperän huonontumien, eroosio, biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja alentuvat sadot sekä edellisten aiheuttamat sosioekonomiset vaikutukset uhkaavat maatalouden vakautta.
Tarve tehdä viljelyn monipuolistamisesta kannattavaa ja arvioida sitä taloudellisin ehdoin on elintärkeää alan kestävyydelle ja mukana oleville viljelijöille. Tästä syystä yhdessä Diverfarming-työryhmässä (WP8) on tehtävänä viljelyn monipuolistamisen taloudellinen arviointi maatilojen ja arvoketjujen tasolla. Pyrkimyksenä on lisätä tuloja ja järjestää arvoketju paremmin valitun viljelyjärjestelmän taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi.
Suomalaisen Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämään työryhmään kuuluu Politécnica de Cartagenan (Espanja), Toscanan (Italia) ja Portsmouthin (Englanti) yliopiston tutkijoita. Luke on kehittänyt tutkimusmenetelmän, joka mahdollistaa projektin yhteydessä toteutettujen tapaustutkimusten taloudellisen arvioinnin lisäksi viljelijöiden monipuolistamissuunnittelun omilla tiloillaan.
Menetelmä sisältää sarjan suuntaviivoja, jotka muilta työryhmiltä kenttäkokeista kerättyjen tietojen kanssa, mahdollistavat tulosten integroinnin tila- ja arvoketjutason taloudellisen analyysin ja ”markkinoiden ulkopuolisista” kustannuksista ja hyödyistä tehdyn tutkimuksen kanssa.
Kun etsitään vastausta kysymykseen ”Mitä monipuoliset viljelyjärjestelmät tarjoavat tilalla?”, tutkitaan viljelyn monipuolistamisen tehokkuutta ottamalla huomioon seuraavia muuttujia: sato, lannoitteiden, torjunta-aineiden, koneiden ja työvoiman käyttö sekä bruttovoittomarginaali. Käytetty mittayksikkö on käytettyjen resurssien määrä hehtaaria kohti, ja tiedot saadaan viljelijöiden ja tutkijoiden täyttämien tiedonkeräyslomakkeiden kautta. Maatilan kokonaispanosten lisäksi menetelmässä otetaan huomioon sato, viljelyn monipuolistamistyyppi ja viljelykäytännöt lohkoittain. Lopuksi kerätään viljelykasvikohtaista tietoa sadon määrästä ja laadusta.
Arvoketjun tasolla mitataan arvon lisäystä suhteessa satoon, logistiikkaan ja prosessointivaiheeseen riippuen siitä mihin satoa käytetään: elintarvikkeeksi, rehuksi vai teollisuustuotteiksi. Kaikki vaihtoehdot mitataan. Näin saadaan selville, missä tapauksissa viljelyn monipuolistamiskäytännöt vaikuttavat tuotteen arvoketjuun, markkinaosuuteen, uusien markkinoiden tai kestävämpien myyntitapojen syntymiseen.
Lopuksi tehdään ”markkinoiden ulkopuolisten” osien arviointi, jolla tarkoitetaan erilaisten maatilaan tai arvoketjuun sisältymättömien sosiaalisten arvojen kvantifiointia. Nämä osat koostuvat sosiaalisista ja ympäristömuuttujista, jotka vaikuttavat sekä markkinoihin että ihmisten hyvinvointiin. Ekosysteemipalveluista mitataan väestön luonnosta saamat hyödyt: elintarvikkeet, raaka-aineet, hiilen sitominen, kasvien pölytys ja turismi. Lisäksi mitataan miten viljelyn monipuolistaminen lisää edellä mainittuja hyötyjä ottamalla huomioon, että monimuotoisuus on olennainen osa kestävää ekosysteemiä.
Näiden palvelujen taloudellisen arvon ymmärtäminen sekä tavanomaisten yksipuolisten viljelyjärjestelmien ja monipuolisten järjestelmien taloudellisen vertailun asettaminen keskustelun eturintamaan auttavat maatalous- ja ympäristöpolitiikan hallinnosta vastaavia tekemään nykyiseen tilanteeseen sopivia päätöksiä. Tämä on se kenttä, jolla uuden metodologian odotetaan osoittavan vaikuttavuutensa.
Diverfarming on Euroopan komission Horizon 2020 -ohjelman rahoittama hanke, joka liittyy haasteisiin: "Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, meri- ja sisävesien tutkimus ja biotalous". Siihen osallistuvat yliopistot Cartagena, Córdoba (Espanja), Tuscia (Italia), Exeter ja Portsmouth (Yhdistynyt kuningaskunta), Wageningen (Alankomaat), Trier (Saksa), Pécs (Unkari) ja ETH Zürich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e. l'analisi dell'economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus LUKE (Suomi), maatalouden organisaatio ASAJA ja yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerdeij de Lingehof (Alankomaat), Weingeut Dr. Frei (Saksa), Nedel-Market KFT ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).
