Cordoban yliopiston tutkimusryhmä esittelee edistymistään Diverfarming-hankkeessa vuoristo-oliivilehto-päivillä.
Vuoristo-oliivilehdoilla on vaikea tie. Niiden koneistamisen vaikeus tarkoittaa, että ne menettävät asemansa kilpailussa kannattavuuden puolesta. Uudet tiheät viljelmät, joihin liittyy mekaaninen korjuu, alentavat kustannuksia, mikä merkitsee perinteisten oliivitarhojen kilpailukyvyn heikkenemistä. Ekosysteemipalvelut, kuten merkittävät mahdollisuudet hiilen sitomiseen maaperään (ja siten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen), biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen tai maaseudun väestön ylläpito, voivat kuitenkin vielä tukea sitä.
Tämä on teema, joka ympäröi Puente de Génavessa (Jaén) 14. ja 15. lokakuuta pidettyjen vuoristo-oliivitarhojen: innovaatioita ja kestävää kehitystä -päiviä, joita Välimeren maaseudun yhdistys edisti yhteistyössä Diputación de Jaénin ja CajaRural de Jaénin kanssa.
Perinteisten oliivitarhojen ongelmien ratkaisemiseksi tutkijat BeatrizLozano ja Manuel GonzálezCordoban yliopistosta ovat esittäneet edistysaskeleitaan Euroopan komission rahoittamassa Diverfarming-hankkeessa, jolla pyritään muuttamaan Euroopan maataloutta entistä ekologisemmaksi. Lozano ja González tutkivat sadon monipuolistamista perinteisessä oliivilehdossa Jaenissa, joka kärsii vakavasta maaperän laatuongelmasta kaltevuuden ja intensiivisen muokkauksen vuoksi.
12x12-metristen runkojen välissä olevilla leveillä kujilla on otettu käyttöön kolmentyyppistä monipuolistamista: sahrami, laventeli ja virna-kaura -sekakasvusto. Lisäksi he ovat päättäneet olla muokkaamatta ja vähentää lannoitusta. Istutettujen viljelykasvien on täytettävä useita kriteerejä: niiden on oltava sopivia yhdistettäväksi pääkasvien kanssa ja että niiden on myöhemmin oltava myös jälkimarkkinakelpoisia.
Kolmen ensimmäisen vuoden aikana maaperän laatu on parantunut huomattavasti. Oliivitarhan kujia peittävä kasvillisuus on auttanut vähentämään valuntaa ja hidastanut siten veden vaikutuksia maahan. Orgaanisen hiilen ja orgaanisen aineen lisääntyminen maaperässä on myös kasvanut siihen pisteeseen, että niiden arvot kaksinkertaistuvat joillakin ruuduilla. Sadonkorjuun osalta tähän mennessä tehdyissä kokeissa kauraa on korjattu jopa 3000 kg / ha, kun taas laventelin korjuu ei ole onnistunut veden puutteen vuoksi.
Löydetty ongelma aiheutti pääkasvien tuotannon vähenemisen ensimmäisinä vuosina (myös kokeilun kanssa samaan aikaan tapahtuneen kuivuuden vuoksi), mutta tänä vuonna tuotanto on alkanut vakiintua. Tällä tavoin tutkijat etsivät satoja ja käytäntöjä, jotka ovat ympäristön kannalta kestäviä, parantavat maaperän laatua ja lieventävät ilmastonmuutosta, mutta jotka ovat kannattavia myös maatalousyhteisölle.
Diverfarming on Euroopan komission Horizon 2020 -ohjelman rahoittama hanke, joka liittyy haasteisiin: "Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, meri- ja sisävesien tutkimus ja biotalous". Siihen osallistuvat yliopistot Cartagena, Córdoba (Espanja), Tuscia (Italia), Exeter ja Portsmouth (Yhdistynyt kuningaskunta), Wageningen (Alankomaat), Trier (Saksa), Pécs (Unkari) ja ETH Zürich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e. l'analisidell'economiaagraria (Italia), ConsejoSuperior de InvestigacionesCientíficas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus LUKE (Suomi), maatalouden organisaatio ASAJA ja yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimurlogística ja Industria David (Espanja), NieuwBromo Van Tilburg ja Ekoboerdeij de Lingehof (Alankomaat), WeingeutDr. Frei (Saksa), Nedel-Market KFT ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).
