Diverfarming-projektin ryhmä on löytänyt mikromuoveja 92 prosentista Murcian intensiivisillä maatalousalueilla laiduntaneiden lampaiden ulosteista.

Viime aikoina muovijäämien lisääntyminen on vahvistettu uudelleen merkittäväksi ympäristöongelmaksi. Tällä pakkauksissa ja päivittäistavaroissa esiintyvällä materiaalilla on ratkaiseva rooli intensiivisen maatalouden alueilla.

Murcian alueella, joka tunnetaan nimellä "Euroopan markkinapuutarha", katekalvo (viljelykaistojen päällä oleva muovi) lisää vihannesten tuotantoa, mutta siihen liittyy suuri muovin käyttömäärä. Tätä matalatiheyksistä muovia on vaikea poistaa kokonaan pelloilta ja se hajoaa ajan myötä pienemmiksi hiukkasiksi, jotka imeytyvät maaperään, kulkeutuvat veden tai tuulen mukana ja joita myös eläimet syövät.

b_450_250_16777215_00_images_IMG_3661.JPGTietääkseen mikromuovien aiheuttaman kontaminaation tilan tällä vyöhykkeellä Wageningenin ja Cartagenan yliopistojen tutkijat analysoivat näiden muovien läsnäoloa maatalousmaaperässä ja myös lampaiden ulosteissa määrittääkseen mahdollisen muovin nauttimisen ruokkivalla karjalla. sadonkorjuun jälkeisistä kasvintähteistä.

He havaitsivat, että 100% analysoiduista maaperänäytteistä sisälsi mikromuoveja, samoin kuin 92% tutkituista lampaiden ulosteiden näytteistä. Tämä puolestaan ​​johtaa pitoisuuteen 2000 hiukkasta mikromuovia / kg maaperää ja 1 000 hiukkasta / kg kuivaa ulostetta.

Tämä analyysi paljasti ison muovipitoisuuden ja varoittaa lammasten syövän tätä materiaalia; tulevissa tutkimuksissa tulisi analysoida, kuinka muovin nauttiminen vaikuttaa eläimiin.

Huolimatta muovin kielteisistä vaikutuksista ja sen kertymisestä intensiivisen maatalouden vyöhykkeisiin, tämän materiaalin poistaminen on erittäin vaikeaa, koska tekniikat kuten katekalvon käyttö mahdollistavat veden ja torjunta-aineiden säästön; nämä osoittautuvat ratkaiseviksi tekijöiksi puolikuivilla alueilla, joilla sateita on vähän, kuten Murcian alueella.

Tämän suuntauksen kääntäminen edellyttää siis nykyisen maataloustuotannon paradigman muutosta, jotta intensiivinen viljely siirretään toissijaiseen rooliin. Euroopan komission H2020-rahoitettu Diverfarming-hanke pyrkii aikaansaamaan muutoksen Euroopan maataloudessa kohti kestävämpää ja ympäristöä kunnioittavaa maataloutta. Kiertojen monipuolistamisen ja kestävien viljelykäytäntöjen yhdistelmällä he pyrkivät huolehtimaan maapallosta varmistaen samalla viljelijyn taloudellisen kannattavuuden.

Diverfarming on Euroopan komission Horizon 2020 -ohjelman rahoittama hanke, joka liittyy haasteisiin: "Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, meri- ja sisävesien tutkimus ja biotalous". Siihen osallistuvat yliopistot Cartagena, Córdoba (Espanja), Tuscia (Italia), Exeter ja Portsmouth (Yhdistynyt kuningaskunta), Wageningen (Alankomaat), Trier (Saksa), Pécs (Unkari) ja ETH Zürich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e. l'analisi dell'economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus LUKE (Suomi), maatalouden organisaatio ASAJA ja yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerdeij de Lingehof (Alankomaat), Weingeut Dr. Frei (Saksa), Nedel-Market KFT ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).

Beriot, N., Peek, J., Zornoza, R., Geissen, V. and Huerta Lwanga, E. (2020) Low density-microplastics detected in sheep faeces and soil: A case study from the intensive vegetable farming in Southeast Spain, Science of The Total Environment,142653, ISSN 0048-9697, https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.142653