Diverfarming-projektin UCO-tiimi tutkii lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin muutoksia maaperän orgaanisen hiilen pitoisuudessa vertaamalla tavanomaisia käytäntöjä, suorakylvöä ja aluskasveja.
Maaperän orgaanisen hiilen kerrostumisindeksiä käytetään maaperän laadun indikaattorina. Tämä parametri tarjoaa tietoa tietyn vyöhykkeen hedelmällisyydestä ja sen kyvystä tukea erilaisia maataloustoimintoja sekä sen viljelykasvien tuottavuutta.
Tällä tavoin on mahdollista tietää maaperän laatu sen orgaanisen hiilen pitoisuudesta ja kerrostumisindeksistä. Tämä on ollut lähtökohtana tutkimusryhmälle SUMAS, jonka muodostavat Luis Parras, Beatriz Lozano, Jesús Aguilera ja Manuel González Cordoban yliopiston maatalouskemian, edafologian ja mikrobiologian laitokselta Espanjassa, jotka ovat tutkineet erilaisia maaperiä, viljelymenetelmiä ja niiden vaikutuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä maaperän orgaanisen hiilen muutosten määrittämiseksi.
Heidän tutkimuksensa on keskittynyt Jaenin maaseudulla sijaitsevaan Välimeren satavuotiaaseen kuivaan oliivitarhaan, jotta voidaan arvioida sen tilan heikentymisen laajuutta ja tunnistaa parhaat käytännöt maaperän kestävän käytön saavuttamiseksi.
Tässä tutkimuksessa on kokeiltu kolmenlaisia käytäntöjä eri ajanjaksoina. Toisaalta tavanomaisia käytäntöjä sovellettiin tontilla vuosina 2003–2017, jossa havaittiin laadun kehitystä keskipitkällä aikavälillä. "Löysimme täällä hyvin vähän vaihtelua, koska Välimeren maaperän ongelmana on, että niissä on hyvin alhainen hiilen määrä ilmaston vuoksi", korosti hankkeen tutkija ja UCO:n maatalouskemian ja edafologian professori Luis Parras.
Samoin samaa 14 vuoden ajanjaksoa tutkittiin lohkoilla, joissa ei muokattu, mutta rikkakasvien torjuntaan käytettiin rikkakasvien torjunta-aineita, ja pinnan havaittiin menettäneen laatua. Vaikka he pystyivätkin havaitsemaan laadun nousun alhaalta ylöspäin, "jotain hyvää, koska se tarkoittaa, että hiili stabiloituu syvällä ja sen avulla onnistumme poistamaan hiiltä ilmakehästä ja että se ei pääse karkaamaan. taas, toisin kuin jos se olisi pinnalla”, Parras lisäsi.
Näitä käytäntöjä on perinteisesti käytetty eniten oliivitarhojen hoidossa. Tämä tutkimusryhmä on kuitenkin myös tutkinut kasvipeitteen käyttöönottoa European Diverfarming -hankkeessa, joka pyrkii eurooppalaisen maatalouden paradigman muuttamista kohti ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävämpää maataloutta monipuolistamalla viljelykasveja ja käyttämällä vähän tuotantopanoksia. käytännöt. Tulos on ollut positiivinen, kun tarkasteltiin, että vajaassa kahdessa vuodessa on havaittu lievää parannusta maaperän laadun kehityksessä.
Tämä käytäntö otettiin käyttöön vuosina 2017-2019 ja havaittiin merkittävä muutos, joka ruokkii tulevaisuuden odotuksia. "Tämä on varsin tärkeää, koska jos lyhyellä aikavälillä alamme nähdä pientä parannusta, se tarkoittaa, että jos sitä pidetään ajan mittaan, siitä voi tulla paljon tärkeämpää", Parras sanoi.
Tämä laadun paraneminen on ollut mahdollista kasvipeitteen ansiosta, joka on mahdollistanut pinnalla olevan hiilen siirtymisen alaspäin, mitä tutkimusryhmä tavoittelee, koska pintaan jäävä hiili - kuten tavanomaisissa viljelykäytännöissä tapahtuu - vetäytyy helposti. rankkasateiden ja tutkimusvyöhykkeelle tyypillisten korkeiden lämpötilojen vaurioittamana. Jos maatalousyhteisö kuitenkin käyttää käytäntöjä, jotka pystyvät sitomaan hiiltä maaperän syvimmistä kerroksista, se varmistaa, että se pysyy siellä ajan mittaan, jolloin vältetään kasvihuonekaasujen pääsy ilmakehään.
Diverfarming on Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta rahoittama projekti, jonka haasteita ovat elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, rannikko- ja sisävesialueiden tutkimus ja biotalous. Projektiin osallistuvat Cartagenan teknillinen yliopisto ja Córdoban yliopisto (Espanja), Tuscia-yliopisto (Italia), Exeterin ja Portsmouthin yliopistot (Iso-Britannia), Wageningenin yliopisto (Alankomaat), Trierin yliopisto (Saksa), Pécsin yliopisto (Unkari), teknillinen korkeakoulu ETH Zurich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e l’analisi dell’economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus (Suomi), maatalousjärjestö ASAJA (Espanja) sekä yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerderij de Lingehof (Alankomaat), Weingut Dr. Frey (Saksa), Nedel Market Kft ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).
References
Aguilera-Huertas, J.; Lozano-García, B.; González-Rosado, M.; Parras-Alcántara, L. Effects of Management and Hillside Position on Soil Organic Carbon Stratification in Mediterranean Centenary Olive Grove. Agronomy 2021, 11, 650. https://doi.org/10.3390/agronomy11040650
