Diverfarming-, Recaren- ja iSQAPER-hankkeiden yhteistyöstä Euroopassa tehdyn tutkimuksen mukaan perinteisillä viljelymenetelmillä viljellyt maaperät sisältävät jopa 10 kertaa korkeammat torjunta-ainepitoisuudet kuin luomuviljelyssä käytetyt maaperät.
Torjunta-aineita on käytetty Euroopan maataloudessa yli 70 vuotta, joten niiden läsnäoloa, tasoa ja vaikutuksia Euroopan maaperän laatuun ja palveluihin on seurattava uusien kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja hyväksymistä koskevien protokollien laatimiseksi.
Yrittääkseen käsitellä tätä ongelmaa prof. Tohtori Violette Geissen Wageningenin yliopistosta (Alankomaat) on analysoinut 340 maaperänäytettä kolmesta Euroopan maasta vertaillakseen torjunta-ainesekoitusten sisällön jakautumista maaperässä luomuviljelykäytännöissä ja maaperissä tavanomaisissa käytännöissä. Tämä tutkimus oli kolmen EU:n rahoittaman maaperää koskevan hankkeen yhteinen hanke: RECARE (www.recare-project.eu/), iSQAPER (www.isqaper-project.eu) ja DIVERFARMING.
Maaperänäytteet saatiin kahdesta tapaustutkimuspaikasta Espanjasta, yhdestä tapaustutkimuspaikasta Portugalista ja yhdestä tapaustutkimuspaikasta Alankomaista; joka kattoi neljä Euroopan tärkeimmistä viljelykasveista: puutarhatuotteet ja appelsiinit (Espanjassa), viinirypäleet (Portugalissa) ja perunan tuotanto (Alankomaissa). Kemialliset analyysit paljastivat, että torjunta-aineiden kokonaispitoisuus tavanomaisessa maaperässä oli 70–90 % korkeampi kuin luomumaaperässä, vaikka viimeksi mainitutkin maat sisälsivät torjunta-ainejäämiä.
Vaikka 70 %:ssa tavanomaisista maaperistä havaittiin jopa 16 aineen seoksia näytettä kohti, luomumaaperästä löytyi vain enintään viisi erilaista jäämää. Useimmiten löytyneet jäämät ja suurimmat määrät rikkakasvien torjunta-aineita olivat glyfosaattia ja pendimetaliinia. Näytteet on kerätty vuosina 2015-2018, koska suuria muutoksia ei ole tapahtunut hallinnon suhteen, ne viittaavat nykytilanteeseen ja todennäköisimmin muihin EU:n maatalousalueisiin.
Kun näiden torjunta-aineseosten esiintyminen Euroopan maatalousmailla on paljastunut, on tarpeen ymmärtää paremmin näiden monimutkaisten ja kumulatiivisten seosten vaikutukset maaperän terveyteen, sillä alalla on tällä hetkellä suuri tiedonpuute.
Tutkimusryhmä painottaa tarvetta määritellä ja ottaa käyttöön torjunta-ainecocktaileja maaperässä koskevia määräyksiä ja vertailukohtia maaperän biologisen monimuotoisuuden ja kasvinviljelyn laadun suojelemiseksi. Lisäksi, kun otetaan huomioon jäämien pysyvyys orgaanisessa maaperässä, on tarpeen harkita uudelleen aikaa, joka tarvitaan siirtymiseen tavanomaisesta maataloudesta luonnonmukaiseen maatalouteen, jolloin se on riippuvainen maaperän jäämien sekoituksesta lähtökohdassa ja ajasta, joka kuluu tavanomaisesta maataloudesta luonnonmukaiseen maatalouteen.
Diverfarming on Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta rahoittama projekti, jonka haasteita ovat elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, rannikko- ja sisävesialueiden tutkimus ja biotalous. Projektiin osallistuvat Cartagenan teknillinen yliopisto ja Córdoban yliopisto (Espanja), Tuscia-yliopisto (Italia), Exeterin ja Portsmouthin yliopistot (Iso-Britannia), Wageningenin yliopisto (Alankomaat), Trierin yliopisto (Saksa), Pécsin yliopisto (Unkari), teknillinen korkeakoulu ETH Zurich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e l’analisi dell’economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus (Suomi), maatalousjärjestö ASAJA (Espanja) sekä yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerderij de Lingehof (Alankomaat), Weingut Dr. Frey (Saksa), Nedel Market Kft ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).
Geissen, Violette & Silva, Vera & Huerta, E. & Beriot, Nicolas & Oostindie, Klaas & Bin, Zhaoqi & Pyne, Erin & Busink, Sjors & Zomer, Paul & Mol, H. & Ritsema, Coen. (2021). Cocktails of pesticide residues in conventional and organic farming systems in Europe – Legacy of the past and turning point for the future. Environmental Pollution. 278. 116827. 10.1016/j.envpol.2021.116827
