Diverfarming-projektissa analysoitiin ravinteita ja muutoksia maaperän mikrobiyhteisössä melonin ja lehmänherneen väliviljelyn ensimmäisenä vuotena alentuneen lannoituksen kanssa.
Väliviljely on maatalouskäytäntö, jossa kasvatetaan kahta tai useampaa kasvilajia samassa maassa samanaikaisesti. Tämä käytäntö mahdollistaa sadon tuottavuuden lisäämisen lisäksi myös maaperän laadun parantamisen. Lisäksi se tuo etuja, kuten vähentynyt tuholaisten ja tautien määrä sekä suurempi mikrobien ja hyödyllisten hyönteisten monimuotoisuus.
Vaikka vuorovaikutus eräiden perinteisten viljelykasvien kanssa on osoittautunut erittäin onnistuneeksi, kuten maissi papujen ja kurpitsan kanssa Meksikossa, joka tunnetaan nimellä milpa, kaikki väliviljelyjärjestelmät eivät ole parannuksia, koska käytettyjen viljelykasvien välillä on oltava tasapaino.
Eurooppalaisen Diverfarming-projektin ryhmä on tutkinut mahdollisuutta käyttää tätä väliviljelytekniikkaa Murcian alueen tärkeimmän vientikasvin, melonin, kanssa lisätäkseen maatalousjärjestelmien ympäristön ja talouden kestävyyttä.
CEBAS – CSIC:n, Universidad Politécnica de Cartagenan (UPCT) ja Murcian yliopiston tutkijat ovat analysoineet maaperän ravinteita torjunta-aineiden ja lannoitteiden liiallisesta käytöstä intensiivisessä meloninviljelyssä aiheuttaman maaperän ja veden huonontumisesta. niiden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, entsyymiaktiivisuus ja maaperän mikrobiyhteisö (korkean suorituskyvyn sekvensoinnin avulla) lehmänherneen ja melonin väliviljelyssä, jossa käytetään ekologisia viljelykäytäntöjä, erilaisia kasvatustapoja ja 30 % vähemmän lannoitusta kuin tavallisesti käytetään.
Tulokset ovat osoittaneet merkittävän nousun kokonaistyppipitoisuuksissa, käytettävissä olevassa fosforissa ja orgaanisen hiilen kokonaismäärässä sekä melonin sadossa ensimmäisenä vuorovaikutusvuotena riippumatta seuratuista väliviljelytavoista.
Tällä viljelykasvien yhdistelmällä, jonka seurauksia ei ollut toistaiseksi tutkittu, bakteeriyhteisön rakenteessa tapahtui muutoksia, jotka korreloivat maaperän kokonaistypen ja fosforin pitoisuuksien ja melonisadon kasvun kanssa. Lisäksi löydettiin suurempi määrä hyödyllisiä mikro-organismeja, kuten Pseudomonas, Bacillus, Streptomyces ja Sphingomonas.
Näin ollen ensimmäisenä vuonna lehmänherneen ja melonin yhdistäminen tuotti tuloksena kestävän viljelyjärjestelmän, joka käytti vähemmän ulkopuolisia panoksia ja lisäsi melonisatoa sekä paransi maaperän laatua. Ottaen huomioon, että ensimmäisestä vuodesta lähtien monipuolisten viljelyjärjestelmien käyttö tarjoaa säännöllistä ravintoa ja tuloja, näiden vuorovaikutusjärjestelmien pitkän aikavälin analyysi on tarpeen. Tämän pitäisi vahvistaa havaintoja lehmänherneen mikrobiotan ja melonin positiivisesta vuorovaikutuksesta ja niiden toiminnoista sekä tutkia tarkemmin, mikä vuorovaikutusmalli olisi viljelijälle edullisin.
Tämän tutkimuksen myötä tieto monipuolisten viljelyjärjestelmien eduista siirtyy eteenpäin; Tämä on yksi Euroopan komission H2020-ohjelmassa rahoittaman Diverfarming-projektin strategioista, joka hakee paradigman muutosta Euroopan maataloudessa.
Diverfarming on Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta rahoittama projekti, jonka haasteita ovat elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, rannikko- ja sisävesialueiden tutkimus ja biotalous. Projektiin osallistuvat Cartagenan teknillinen yliopisto ja Córdoban yliopisto (Espanja), Tuscia-yliopisto (Italia), Exeterin ja Portsmouthin yliopistot (Iso-Britannia), Wageningenin yliopisto (Alankomaat), Trierin yliopisto (Saksa), Pécsin yliopisto (Unkari), teknillinen korkeakoulu ETH Zurich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e l’analisi dell’economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus (Suomi), maatalousjärjestö ASAJA (Espanja) sekä yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerderij de Lingehof (Alankomaat), Weingut Dr. Frey (Saksa), Nedel Market Kft ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).
Lisätietoja: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. // + 34 957 21 22 45
