Diverfarming-projekti todistaa tieteellisesti algoritmien ja bioinformaattisten lähestymistapojen avulla kompostin ympäristöllisen ja agronomisen tehokkuuden perinteisiin lannoitteisiin verrattuna.

Kestävä maatalous on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Tämä kasvava järjestelmä yhdistää käytännöt, joista on pitkäjänteistä hyötyä maalle: se yhdistää elintarviketuotannon sekä ympäristön ja luonnonvarojen suojelun. Viljelykierto, vuoroviljely ja kestävien viljelykäytäntöjen, kuten vähennetty maanmuokkaus tai orgaanisten lannoitteiden käyttö, ovat yleisiä käytäntöjä tämäntyyppisessä maataloudessa.

Diverfarming-projektissa haetaan paradigman muutosta eurooppalaisessa maataloudessa, joka siirtyy kohti ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävämpää ja planeetasta huolehtivaa maataloutta kestävän maatalouden työkaluja käyttäen. Tällä tiellä arvioidaan eri viljelykasvien monipuolistamisen ja erilaisten maatalouskäytäntöjen agronomisia, ympäristöllisiä ja sosioekonomisia vaikutuksia. Ottaen huomioon, että maaperän mikro-organismit ylläpitävät maaperän terveyttä ja ovat ratkaisevia sadontuotannon kannalta maatalousjärjestelmissä, Diverfarming-projektiryhmä on keskittänyt yhden tutkimuksestaan kestävien käytäntöjen, kuten kompostin käytön, vaikutuksia maaperän mikrobeihin, jotka ovat vastuussa muun muassa saasteiden hajoamisesta ja maaperän hedelmällisyydestä.

CEBAS – CSIC:n ja Universidad Politécnica de Cartagenan henkilöstöstä koostuva tutkimusryhmä on analysoinut ja vertannut maaperän eri mikrobiyhteisöjen vuorovaikutuksia kolmessa eri viljelyjärjestelmässä: perinteisessä, luomujärjestelmässä, johon on lisätty vuosittain kompostia, ja luomujärjestelmässä, jossa käytetään lampaan lantaa. Noissa bakteeriyhteisöissä tapahtuneiden muutosten tutkimiseksi gen16S-rRNA:n DNA-fragmentit (tunnetaan amplikoneina) sekvensoitiin ja sitten käytettiin bioinformaattisia analyysejä, kuten yhteisesiintymisen verkkoja. Niiden avulla voidaan tuntea ja tutkia maaperässä olevien mikro-organismien välisiä vuorovaikutuksia sekä arvioida niiden välisiä suhteita (keskinäisyyttä, kilpailua tai saalistamista). Lisäksi algoritmeja käytettiin ennustamaan toiminnallisuutta, joka mahdollistaa näiden mikro-organismien mahdollisen funktion tutkimisen fysiologian avulla maaperässä.

Kaikki nämä lähestymistavat paljastivat, että kompostin pitkäaikainen käyttö muutti bakteeriyhteisöä, lisäsi verkon monimutkaisuutta ja paransi bakteeriviestintää. Luonnonmukaisissa viljelykäytännöissä, joissa oli lisätty kompostia, havaittiin suurempi potentiaali typen sitoutumiselle, pienemmät N2O-päästöt ja suurempi potentiaali hiilen sitomiselle kuin muissa viljelyjärjestelmissä. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on käyttää orgaanista lisäainetta, kuten kompostia, ja asianmukaisia työkaluja tutkittaessa bakteeriyhteisön pitkän aikavälin vastetta kasvujärjestelmiin.

Kompostin käytöstä on siten merkittäviä etuja viljelijälle ja ympäristölle pitkällä aikavälillä, koska niiden pitkäaikainen käyttö voi vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä ja luoda vakaamman maaperän, joka kestäisi ilmastonmuutoksen vaikutuksia. .

Diverfarming on Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta rahoittama projekti, jonka haasteita ovat elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, rannikko- ja sisävesialueiden tutkimus ja biotalous. Projektiin osallistuvat Cartagenan teknillinen yliopisto ja Córdoban yliopisto (Espanja), Tuscia-yliopisto (Italia), Exeterin ja Portsmouthin yliopistot (Iso-Britannia), Wageningenin yliopisto (Alankomaat), Trierin yliopisto (Saksa), Pécsin yliopisto (Unkari), teknillinen korkeakoulu ETH Zurich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e l’analisi dell’economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus (Suomi), maatalousjärjestö ASAJA (Espanja) sekä yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerderij de Lingehof (Alankomaat), Weingut Dr. Frey (Saksa), Nedel Market Kft ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).

Lisätietoja: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. // + 34 957 21 22 45