Diverfarming-projektissa verrataan perinteisen mandariinin viljelyn ympäristöjalanjälkeä ja taloudellista suorituskykyä verrattuna mandariinin kasvattamiseen aluskasvien kanssa ja kastelun vähentämistä.
Siirtyminen intensiiviseen maatalouteen on johtanut Euroopassa maatalouskäytäntöihin, jotka ovat viime vuosikymmeninä keskittyneet sadon lisäämiseen ja kustannusten alentamiseen ja joihin liittyy suuri riippuvuus ulkoisista maatalouskemikaalien ja energian lähteistä. Nämä intensiiviset yksipuoliset viljelyjärjestelmät ovat aiheuttaneet biologisen monimuotoisuuden menetystä, vesien saastumista ja suuria kasvihuonekaasupäästöjä sekä heikentäneet maaperää ja vähentäneet ekosysteemipalveluita.
Tässä tilanteessa Diverfarming -projekti on kokeillut viljelykasvien monipuolistamista kaikkialla Euroopan unionissa, etsimällä parhaita käytäntöjä viljelykasvien yhdistämiseen ja keskittymällä tuotantopanosten vähentämiseen löytääkseen parhaat vaihtoehdot järjestelmien kestävyyden säilyttämiseksi ja viljelyn kestävyyden lisäämiseksi Euroopan maataloussektorilla. Tätä varten on myös tarpeen tietää näiden käytäntöjen vaikutukset sekä ympäristöön että talouteen.
Universidad Politécnica de Cartagenan tutkijaryhmä pyrkii selvittämään ympäristöjalanjäljen ja aluskasvien viljelyn taloudellisen suorituskyvyn mandariiniviljelmien käytävillä käyttämällä kontrolloitua vähennettyä kastelua Murcian alueella sijaitsevassa mandariinitarhassa. He ovat tehneet sadon elinkaariarvioinnin ja arvion tilan kustannuksista ja tuloista niiltä kolmelta vuodelta, jona tässä tapaustutkimuksessa koe tehtiin.
Vaikka kasvuala kasvoi aluskasvien (tässä tapauksessa portulakka, lehmänherne, härkäpavut ja ohra-virnasekoitus) käyttöönoton myötä, ei haitallisia vaikutuksia resursseihin, happamoitumiseen tai ilmaston lämpenemiseen ilmennyt. Siksi väliviljely ei aiheuttanut ylimääräistä saastumista tai muita ympäristövaikutuksia. Tämä, typpi- ja orgaanisen hiilen pitoisuuden ja maaperän lisääntymisen sekä eroosion ja valumisen vähenemisen tulosten lisäksi tekee aluskasvien tuomisesta mandariinipuiden kujille hyvän kestävän ympäristövaihtoehdon selviytyä alan tämänhetkisiin haasteisiin.
Taloudellisesti maatalousyhteisön taloudellisesta turvasta tulee myös keskeinen tekijä monimuotoisten järjestelmien menestyksekkäässä käyttöönotossa. Tässä tutkimuksessa korostetaan taloudellisen arvioinnin kautta, että väliviljely voi johtaa tuotantokustannusten nousuun, mikä liittyy lähinnä suurempaan työvoiman kysyntään verrattuna yksipuoliseenviljelyyn. Tutkimuksessa todetaan kuitenkin myös, että "oikea väliviljelykäytäntöjen valinta voi tuoda taloudellisia etuja". Tulokset osoittivat, että mandariinisato portulakalla ja härkäpavulla välikasveina voisi olla kannattavaa ja vähentää viljelijän riskiä pääsadon hintojen vaihteluista.
Tällä tavalla, ottaen huomioon kaikki vuorovaikutuskäytäntöjen mahdolliset ympäristölliset ja taloudelliset hyödyt, nämä järjestelmät syntyvät työkaluna siirtyä kohti kestävämpiä ja kannattavampia maatalousjärjestelmiä. Ympäristöä paremmin kunnioittavien maataloustuotteiden arvostus kuluttajien puolelta ja julkisen rahoituksen tukeminen (esim. suora apu viljelijöille, jotka ottavat käyttöön väliviljelyn) ovat keskeisiä näkökohtia näiden käytäntöjen omaksumisessa.
Diverfarming on Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta rahoittama projekti, jonka haasteita ovat elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, rannikko- ja sisävesialueiden tutkimus ja biotalous. Projektiin osallistuvat Cartagenan teknillinen yliopisto ja Córdoban yliopisto (Espanja), Tuscia-yliopisto (Italia), Exeterin ja Portsmouthin yliopistot (Iso-Britannia), Wageningenin yliopisto (Alankomaat), Trierin yliopisto (Saksa), Pécsin yliopisto (Unkari), teknillinen korkeakoulu ETH Zurich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e l’analisi dell’economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus (Suomi), maatalousjärjestö ASAJA (Espanja) sekä yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerderij de Lingehof (Alankomaat), Weingut Dr. Frey (Saksa), Nedel Market Kft ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).
Lisätietoja: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. // + 34 957 21 22 45
