Monivuotisten viljelykasvien käyttöönotto Välimeren kuivien mantelitarhojen kujilla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisää maaperän hiilen sitomista, Diverfarming-projektin viimeisimmän tutkimuksen mukaan.
Maataloudesta on tullut kasvihuonekaasupäästöjen lähde maatalouden tehostamisen ja tuotantopanosten suuren käytön vuoksi, mutta sillä on suuri potentiaali olla hiilinielu. Itse asiassa maatalousmaaperä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hiilen sitomiseen ja päästöjen kompensointiin, jos niitä hoidetaan asianmukaisesti.
Etsiessään hallintaa, joka auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja ylläpitää (ja jopa lisää) maan tuottavuutta, Diverfarming-hanke on keskittynyt kahden monivuotisen sadon (timjami ja kapris) käyttöönottoon kuivan mantelitarhan kujilla Murciassa, vähentyneellä maanmuokkauksella.
Ryhmä, joka koostuu Universidad Politécnica de Cartagenan (UPCT) tutkijoista yhdessä CEBAS - CSIC: n kanssa, on arvioinut tämän leikkaamisen lyhytaikaisen vaikutuksen verrattuna maanmuokkaukseen maanmuokkauksella maaperän hiilidioksidipäästöjen ja sen orgaanisen hiilen pitoisuuden suhteen. He mittasivat hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä kahden vuoden ajan. Hiilidioksidipäästöt vähenivät väliviljely (intercropping)-järjestelmissä, kun otetaan huomioon maanmuokkaus verrattuna yhden kasvin viljelyyn (lisäksi osoitettiin, että päästöjen huiput tapahtuivat maanmuokkauksen jälkeen kuumina päivinä, joten on suositeltavaa välttää maanmuokkaus kuumina päivinä).
Järjestelmä, johon sisältyy timjamin käyttöönotto, johti maaperän orgaanisen hiilen suurempaan kasvuun korkean timjamin saannon vuoksi mantelisadon lisäksi. Kapriksien tapauksessa tarvitaan vielä kaksi vuotta maaperän orgaanisen hiilen kokonaismäärän tarkistamiseen.
Kun otetaan huomioon, että nämä pääviljelykasvien välisiin riveihin tuodut viljelykasvit voidaan myöhemmin kaupallistaa, maan taloudellisen tuottavuuden kasvu on myös tärkeä tekijä valittaessa tämäntyyppisiä viljelyjärjestelmiä. Timjamin osalta eteeristä öljyä saatiin nimittäin hehtaarilta jopa seitsemän litraa ja ilman kielteisiä vaikutuksia mantelintuotantoon.
Maaperään ja ilmasto-olosuhteisiin mukautettujen viljelykasvien yhdistelmä riveihin pääkasvin kujilla ja kestävien hoitostrategioiden käyttö syntyy tehokkaana toimena maaperän orgaanisen aineen lisääntymisen aikaansaamiseksi lyhyellä aikavälillä, maaperän menetysten välttäminen, ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Nämä tekniikat olisivat sopusoinnussa Euroopan vihreän sopimuksen strategian ja Euroopan ilmastolainsäädännön kanssa, jossa maataloustoiminnassa siirryttäisiin ilmastoneutraaliuteen vuonna 2050.
Diverfarming on Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta rahoittama projekti, jonka haasteita ovat elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, rannikko- ja sisävesialueiden tutkimus ja biotalous. Projektiin osallistuvat Cartagenan teknillinen yliopisto ja Córdoban yliopisto (Espanja), Tuscia-yliopisto (Italia), Exeterin ja Portsmouthin yliopistot (Iso-Britannia), Wageningenin yliopisto (Alankomaat), Trierin yliopisto (Saksa), Pécsin yliopisto (Unkari), teknillinen korkeakoulu ETH Zurich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e l’analisi dell’economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus (Suomi), maatalousjärjestö ASAJA (Espanja) sekä yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerderij de Lingehof (Alankomaat), Weingut Dr. Frey (Saksa), Nedel Market Kft ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).
V. Sánchez-Navarro, V. Shahrokh, S. Martínez-Martínez, J. A. Acosta, M. Almagro, M. Martínez-Mena, C. Boix-Fayos, E. Díaz-Pereira, & R. Zornoza. (0000). Perennial alley cropping contributes to decrease soil CO2 and N2O emissions and increase soil carbon sequestration in a Mediterranean almond orchard. Science of the total environment, 845, 157225. doi: 10.1016/j.scitotenv.2022.157225
Lisätietoja: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. // + 34 957 21 22 45
