Maatalouselintarvikeala kuvasi vahvuudet ja heikkoudet, joita esiintyy monipuolisessa viljelyssä Italian viljapohjaisissa järjestelmissä.

Maatalouden tehostaminen, jolle on ominaista ulkoisten tuotantopanosten, kuten energian ja maatalouskemikaalien, suuri käyttö vaikuttaa kielteisesti ympäristöön, mikä johtaa maaperän huonontumiseen, biologisen monimuotoisuuden heikkenemiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen. Tämän huolestuttavan tilanteen palauttamiseksi ja kohti ympäristöä kunnioittavaa kestävää maataloutta, käytäntöjen, kuten viljelyn ja vähentyneiden tuotantopanosten, on osoitettu olevan tehokas väline, jota tukee tieteellinen yksimielisyys. Tällaisilla käytännöillä ei kuitenkaan aina ole helppoa reittiä niiden käyttöönottoon.

Diverfarming-projektin ryhmä on toteuttanut kuulemisprosessin eduista ja esteistä, joita asianomaiset osapuolet kohtaavat ottaessaan käyttöön useita viljelyjärjestelmiä ja kestäviä hoitokäytäntöjä viljan erityistapauksessa Italiassa, Diverfarming-projektin tiimi on toteuttanut kuulemisprosessin eduista ja esteistä, joita asianomaiset osapuolet kohtaavat ottaessaan käyttöön tämän tyyppisiä järjestelmiä.

Italiassa, jossa Diverfarming-hankkeessa kokeillaan useita viljelyvaihtoehtoja sekä ilman kastelua viljellyissä viljakasveissa että kastelluissa viljapohjaisissa järjestelmissä, järjestettiin yli 50 toimijaa (mukaan lukien maanviljelijät, tekniset neuvonantajat, julkishallinnon teknikot, kansalaisjärjestöt, järjestöt, yhdistykset ja tutkimushenkilöstö) julkinen kuuleminen heidän käytännön tietämyksestään nykyisistä monipuolistamisstrategioista vaihtoehtona maatalouden tehostamisjärjestelmille.

Siten ryhmä, joka koostuu tutkimushenkilöstöstä Consiglio per la ricerca in agricoltura e l'analisi dell'economia agraria (CREA), Universidad Politécnica de Cartagena (UPCT) ja Tuscian yliopisto, keräsi Italian maatalouselintarvikealan mielipiteet tärkeimmistä maatalouden ympäristökysymyksistä, ensisijaisista toimista, sopivimmasta maataloudesta käytännöt ja niiden tehokkuus sekä näiden käytäntöjen omaksumisen tärkeimmät esteet ja analysoivat näitä käsityksiä käyttäen monimuuttuja-analyysimenetelmää (sitä käytetään vertailevan arviointi heterogeenisten hankkeiden tai toimenpiteiden välillä).

Tämän vuoksi suurin ongelma, jonka toimijat tunnistivat, oli pelko kannattavuuden menettämisestä ja monien viljelijöiden rajallinen koulutus. Asianomaisille osapuolille erittäin tärkeä vahvuus on se, että viljan ja tomaatin kiertoon ja moninkertaiseen viljelyyn (palkokasvien käyttöönotto kiertoon) valitut vaihtoehdot kasvatetaan jo monokropsina ja ne on mukautettu paikalliseen maaperään ja ilmasto-olosuhteisiin, samoin kuin viljelijöiden laajalti tuntemiin viljelykasveihin.

Tutkitut ihmiset katsoivat, että minimaalisen maanmuokkauksen, kasvien peitteen ylläpitäminen, kierto, lannan levittäminen ja viherlannoituksen käyttö ovat riittäviä ja tehokkaita. Nämä ovat kestävän hallinnan strategioita, joita hankkeessa ehdotetaan ja jotka eivät ole kalliita, eivät vaadi suuria investointeja koneisiin eivätkä korkeasti koulutettuihin viljelijöihin, mikä viittaa merkittäviin mahdollisuuksiin niiden käyttöönotolle.

Viljelijöiden kouluttaminen näihin tekniikoihin ja monipuolistamisen hallintaan olisi yksi ratkaisu esteeseen, jolla ei ole koulutusta väliviljelyyn, kun taas tämän tiedon sisällyttäminen julkisiin politiikkoihin kestävän maatalouden käytäntöjen omaksumisen tukemiseksi voi olla strategia, jolla lisätään heidän hyväksyntäänsä.

Diverfarming on Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta rahoittama projekti, jonka haasteita ovat elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, rannikko- ja sisävesialueiden tutkimus ja biotalous. Projektiin osallistuvat Cartagenan teknillinen yliopisto ja Córdoban yliopisto (Espanja), Tuscia-yliopisto (Italia), Exeterin ja Portsmouthin yliopistot (Iso-Britannia), Wageningenin yliopisto (Alankomaat), Trierin yliopisto (Saksa), Pécsin yliopisto (Unkari), teknillinen korkeakoulu ETH Zurich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e l’analisi dell’economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus (Suomi), maatalousjärjestö ASAJA (Espanja) sekä yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerderij de Lingehof (Alankomaat), Weingut Dr. Frey (Saksa), Nedel Market Kft ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).

Di Bene C, Dolores Gómez-López MD, Francaviglia R, Farina R, Blasi E, Martínez-Granados D and Calatrava J (2022) Barriers and Opportunities for Sustainable Farming Practices and Crop Diversification Strategies in Mediterranean Cereal-Based Systems. Front. Environ. Sci. 10:861225. doi: 10.3389/fenvs.2022.861225

Lisätietoja: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. // + 34 957 21 22 45