Perinteisiin käytäntöihin ja paljaaseen maaperään verrattuna oliivitarhojen käytävien kasvipeitteet lisäävät hiilen sitomista ja vähentävät eroosiota.

Maatalousmailla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa edistämällä hiilen sitomista ja agroekosysteemien kestävyyttä. Perinteisten viljelykäytäntöjen vuoksi monet Välimeren alueen oliivitarhojen maaperät ovat kuitenkin heikentyneet voimakkaasti, mikä aiheuttaa hedelmällisyyden ja tuottavuuden heikkenemistä, voimakasta eroosiota tai heikkoa vedenpidätyskykyä. Diverfarming -hankkeessa kehitetty tutkimus on osoittanut, että kasvipeitteet parantavat maaperän laatua lisäämällä niiden orgaanisen aineksen pitoisuutta (ja siten lisäämällä hiilen sitomista), parantamalla rakennetta (mikä parantaa vedenpidätyskykyä) ja vähentämällä eroosiota.

Tästä syystä UCO:n maatalouskemian, edafologian ja mikrobiologian laitoksen SUMAS-tutkimusryhmä, jota ohjasivat professorit Luis Parras ja Beatriz Lozano, sovelsi väliviljelyä oliivitarhoissa Torredelcampossa (Jaen). Ne sisälsivät vaihtoehtoisia viljelykasveja, kuten laventelia, sahramia, kauraa tai virnaa oliivitarhojen käytävillä. Toisin kuin perinteinen hoito, joka häiritsee pintakerrosta ja levittää kemiallisia rikkakasvien torjunta-aineita ja lannoitteita, ja verrattuna rikkakasvien torjunta-aineilla tapahtuvaan muokkaukseen, joka pitää maan täysin paljaana, väliviljely esitetään maan laatua parantavana käytäntönä. Mutta tämä parannus "ei johdu vain välikasvista, vaan se johtuu myös kasvipeitteen luomasta suojasta", selittää Manuel González-Rosado, UCO:n tutkija, joka osallistui tutkimukseen. ”Tiimille oli tärkeää pitää oliivitarhan maaperä peitettynä viljelykasveilla, jotka myöhemmin synnyttäisivät kestäviä eloperäisiä kasvintähteitä.

Maaperän ollessa paljaana muodostuu kuorettuma, joka aiheuttaa ongelmia, koska se estää veden suodattumisen maaperään ja lisää eroosionopeutta ja hiilihäviöitä. Tällä tavoin väliviljely ja kasvpeitteisyys estävät maaperän altistumisen rankkasateille tai korkeille lämpötiloille. González-Rosadon mukaan "Tästä syystä tärkeintä on pitää maaperä peitettynä."

Maaperä on tällä hetkellä EU:n politiikan keskiössä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tästä syystä tarvitaan muutoksia maaperän hoitotapoihin, jotta siitä tulee hiilidioksidin lähde ja vältytään hiilidioksidipäästöiltä.

Diverfarming on Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta rahoittama projekti, jonka haasteita ovat elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, meri-, rannikko- ja sisävesialueiden tutkimus ja biotalous. Projektiin osallistuvat Cartagenan teknillinen yliopisto ja Córdoban yliopisto (Espanja), Tuscia-yliopisto (Italia), Exeterin ja Portsmouthin yliopistot (Iso-Britannia), Wageningenin yliopisto (Alankomaat), Trierin yliopisto (Saksa), Pécsin yliopisto (Unkari), teknillinen korkeakoulu ETH Zurich (Sveitsi), tutkimuskeskukset Consiglio per la ricerca in agricoltura e l’analisi dell’economia agraria (Italia), Consejo Superior de Investigaciones Científicas (Espanja) ja Luonnonvarakeskus (Suomi), maatalousjärjestö ASAJA (Espanja) sekä yritykset Casalasco ja Barilla (Italia), Arento, Disfrimur logística ja Industria David (Espanja), Nieuw Bromo Van Tilburg ja Ekoboerderij de Lingehof (Alankomaat), Weingut Dr. Frey (Saksa), Nedel Market Kft ja Gere (Unkari) sekä Paavolan Kotijuustola ja Polven Juustola (Suomi).

Viite:
González-Rosado, M.; Parras-Alcántara, L.; Aguilera-Huertas, J.; Lozano-García, B. “Crop Diversification Effects on Soil Aggregation and Aggregate-Associated Carbon and Nitrogen in Short-Term Rainfed Olive Groves under Semiarid Mediterranean Conditions” Horticulturae 2022, 8, 618. https://doi.org/10.3390/horticulturae8070618 

Lisätietoja: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. // + 34 957 21 22 45